tiistai 30. joulukuuta 2008

Järetön väsy

Vaikka tämä ihminen on jo näin vanha, ei se vieläkään ole oppinut menemään riittävän aikaisin nukkumaan jos seuraavana aamuna kello soi ennen viittä. Eikä se varmaan koskaan opikaan. Töistä kun pääsin kotiin, avo lähti töihin, simahdin sohvalle. Nyt, kaksi kupillista kahvia juoneena, alkaa pikkuhiljaa tuntumaan, että ehkä elämä löytyy vielä tälle illalle. Ja Emmerdalestakin tunnin jakso juuri nyt menossa! Onneksi tulee tuo torstai kohta, ja vapaata edes se yksi päivä. No, sittenhän kohta se viikonloppukin on.

Tällainen käveli vastaan jossain tuolla netin ihmeellisessä maailmassa, ja tapan nyt aikaa sen muodossa.

VUOSI 2008

IHMISET:
- Kenen kanssa vietit aikaa eniten? - Avon
- Keiden kanssa vuoden parhaat muistot? - Avon
- Tapasitko uusia? - Kyllä.
- Riitelitkö usein? - Enpä tainnut usein.
- Riitaannuitko kenenkään kanssa pysyvästi? - En ole harrastanut tätä moneen vuoteen, varmaan vuosikymmeneen.
- Ihastuitko/rakastuitko? - Jatkoin rakastuneena olemista.
- Oletko enää ihastunut? - Toki.
- Petyitkö ihmisiin? - En oikeastaan. Olen oppinut jo aiemmin, että ei kannata olettaa mitään, koska 98% kerroista johtaa pettymykseen.
- Olisitko halunnut viettää enemmän aikaa kenenkään kanssa? - Ystävien ja kavereiden varmaankin.
- Vietitkö liikaa aikaa jonkun kanssa? - En.

ITSE:
- Mitkä asiat vuodessa olivat tärkeitä? - Terveys, perhe, rakkaat.
- Oletko muuttunut jotenkin ? - Joo. Olen oppinut hillitsemään itseäni ja ajattelemaan ennen kuin sanon tai teen jotain.
- Kenties lihonut? - En tiedä.
- Haluaisitko muuttaa jotain? - En mitään järin isoa asiaa/piirrettä. Ihmisen pitäisi pyrkiä olemaan tyytyväinen itseensä eikä aiheuttaa lisää stressiä pyrkimällä koko ajan johonkin muutokseen.
- Oletko oppinut uutta? - Joo!
- Kadutko jotain? - Jotain pikkujuttuja varmaankin.
- Olisitko jättänyt jotain tekemättä? - Aina kai sitä löytyy sellaisia asioita joita olisi voinut jättää tekemättä.
- Olisitko tahtonut tehdä jotain mitä et tehnyt? - No... voi olla, vaikka juuri nyt en keksikään mitä se voisi olla.
- Tahtoisitko elää jonkun päivän uudestaan? - Kyllä vaikka voisinkin.
- Olisitko tahtonut jättää jonkun päivän elämättä? - Oikeastaan en.

MUISTOJA:
- Matkustelitko? - Jonkin verran.
- Ulkomailla vai kotimaassa? - Sekä että.
- Kävitkö festareilla? - En.
- Jokin surullinen asia? - Kummisedän kuolema tulee ensimmäisenä mieleen.
- Laivalla? - Jep
- Rannalla? - Kalassa.
- Parhaat muistot? - Kesälomalta ja pienistä hetkistä.
- Parhaat päivämäärät? - No, ei kyllä pysty sanoon mitään tähän.
- Paskimmat päivät? - Kaksissa hautajaisissa olin, ei mitään häävejä päiviä.
- Oletko tyytyväinen tähän vuoteen? - Suhteellisen.
- Oliko paras kesä? Miksi / Miksi ei? - En osaa oikeastaan sanoa. Hyvä oli. Paha vaan verrata kesiä keskenään.
- Millainen tulee ensi vuodesta? - Näkee sitten, toiveitahan on.

MUUTA:
- Fyysisiä vammoja?- Arpia tainnut tulla lisää.
- Pitivätkö uudenvuodenlupauksesi?- Ei ole tapana tehdä uudenvuodenlupauksia.
- Paras elokuva jonka kävit katsomassa? - No hoh, en käynyt katsomassa yhtään ainoaa elokuvaa teatterissa!

MYÖNNÄTKÖ
- Kokeillleesi tupakkaa?- K.
- Kokeilleesi alkoholia?- K.
- Lintsanneesi koulusta/töistä? - E.
- Harrastaneesi yhden illan juttuja? - E.
- Suudelleesi vastakkaisen sukupuolen edustajaa?- K.
- Suudelleesi saman sukupuolen edustajaa?- E.
- Tapelleesi fyysisesti? - E.

sunnuntai 28. joulukuuta 2008

Miten sitä huomenna jaksaa?

Nonniin, joulu tuli, oli ja menikin jo. Tänä(kin) vuonna se tuntui taas pitkältä. Johtui jälleen siitä, että meidän perhe vietti jouluaattoa jo muutamia päiviä etukäteen, sunnuntaina. Oli kolmas vuosi peräkkäin, kun meidän aatto ei ole osunut oikealle aatolle. Ei kai se niin tarkkaa ole milloin sitä viettää. Silloin vietetään kun saadaan porukka koolle. Tänä vuonna siskoni miehensä kanssa ja veljeni avovaimonsa kanssa tulivat Turusta lauantaina ja sunnuntaina, ennen kuin lähtivät puoliskojensa koteihin oikeaksi jouluaatoksi. Vanhempanihan asuvat myöskin täällä Tampereella, joten meillä avon kanssa on helppo suihkaista sinne enempiä suunnittelematta. Pöytä notkui jouluruokaa, ja lahjuksiakin saatiin. En uskonut että ihan niin kiltti olisin ollut kuin mitä pakettikasa antoi ymmärtää.
Oikeana jouluaattona sitten kävimme hautausmaalla viemässä ystäväni haudalle ja muualle haudattujen paikalle kynttilöitä illalla. Ihan uskomattoman kaunista siellä oli taas. Anopin haimme töistä ja sitten taas jouluruokaa. Niin, ja lahjat vaihdoimme jälleen.
Joulupäivä ei kyllä mennytkään niin kristillisissä merkeissä, hyvä ystäväni K miehensä kanssa tuli viihdyttämään meitä, ilta meni mm. punaviinin, suomirock-trivian ja lahjaksi saadun Guitar Heron parissa.
Tapanina sitten vielä avon isän luo syömään vielä kerran jouluruokaa. Tässä vaiheessa totesin kyllä että ei enää lanttulaatikkoa ennen ensi joulua. Hyväähän kaikki jouluruoat on, mutta raja se on niilläkin. Tapanin aamuna varattiin Helsingistä hotellihuone kahdeksi yöksi. Parina edeltävänä päivänä olin väläytellyt ehdotusta pienestä lomasta. Halutti vaan päästä vähäksi aikaa pois totutusta arjesta ja jotenkin tuntui että halusi lomailla kaikesta hössötyksestä. Avon isän luota suuntasimmekin suoraan Helsinkiä kohti. Hotelli oli oikein viihtyisä, pari kilometriä rautatieasemalta, viiden minsan köpöttelymatkan päässä metroasemalta. Nautittiin vaan olostamme, siitä ettei puhelimet soineet ja siitä ettei koko ajan tarvinnut miettiä minne ja mitä seuraavaksi. Perjantaina ei kyllä tehtykään mitään, hotellillekin tultiin vasta joskus seiskan aikaan. Lauantaina mätimme mahat täyteen aamupalalla, sitten hetki lepoa ja nokka kohti Korkeasaarta. Viimeksi olen käynyt siellä varmaan vuonna 86, avo ei kertaakaan aiemmin. Monta tuntia siellä meni kaikkea ihmetellessä, ja eläimissähän sitä ihmeteltävää on.

Mietin mikä ihme minua niissä muurahaisissa kammottaa. Siellä oli yhdessä terraariossa lehdenleikkaajamuurahaisia, enkä voinut edes kunnolla katsoa niitä. Seisoin kahden metrin päässä lasissa, ja heti kun näin liikettä kasvin varrella, alkoi huokailuttamaan, tuli kylmiä väreitä ja melkeinpä fyysisesti huono olo. En ymmärrä mikä niissä muurahaisissa on, mutta ne vaan on jotain ihan järkyttävää. Hyi olkoon! Korkeasaaren jälkeen takaisin keskustaan, kauppahallissa käväistiin ja käveleskeltiin hiukan lisää. Hotellilla käytiin kääntymässä sen verran että lämpimään suihkuun pääsimme molemmat (ei ollu mikään lämpimin olo siellä Korkeasaaressa). Ruokapaikan valinta osui tällä kertaa venäläiseen ravintolaan. Voin sanoa että ei yhtään huonompi valinta ollut. Jotenkin alkanut vähän kyllästyttämään tuo perinteinen pihvilinja. Ruoka oli kyllä todella hyvää ja sitä oli riittävästi.
Tänään aamupalan ja huoneen luovuttamisen jälkeen päätimme vielä käväistä Kansallismuseossa. No, ei kai tuon kokoisessa paikassa käyntiä voi käväisyksi sanoa, sen verran siellä aikaa vierähtää. Paljon oli nähtävää ja olisi sitä aikaa voinut saada siellä enemmänkin kulumaan, mutta onpahan hyvä syy mennä uudelleen joskus vielä.
Kotiin ei ehditty ihan valoisan aikana, mutta sehän nyt oli tietokin ettei sitä ehdi jos jossain meinasi poiketa matkalla.

Ei kyllä juurikaan huvittaisi mennä huomenna töihin. Onneksi on taas vajaa viikko... Ehkä sitä ajattelemalla jaksaa muutaman päivän, ja sitten taas perjantain sillä, että sitten onkin jo viikonloppu taas. On vaan nyt kyllä sellainen blaah-olo. No, kyllä se siitä menee kun huomenna pääsee sinne töihin ja heittää aivot narikkaan ja tekee vaan ne hommansa mitään ajattelematta. Hoh, kuulostinpas tosi innostuneelta työstäni, kai sen huomaa että tämä on juuri sitä hommaa mitä olen aina halunnut tehdä! Kai tätäkin taas hetken tekee kun ei se kotona makaaminenkaan niin hääppöistä ole, ja kun oman alan hommia on käytännössä mahdoton löytää tässä tilanteessa.

maanantai 15. joulukuuta 2008

Saahan sen ajan näinkin kulumaan

Ihan kuin ei mitään tärkeämpääkään olisi... Tällaiseen olen törmännyt tämän päivän aikana niin monesti, että pakko kai se on sitten tehdä, vaikka saman tyylisiä olen kyllä tehny jo vaikka kuinka ja monta.

1. Put your iTunes/Napster/Zune Player/WinAmp/etc on shuffle.
2. For each question, press the next button to get your answer.
3. YOU MUST WRITE THAT SONG NAME DOWN NO MATTER HOW SILLY IT SOUNDS!
4. Tag 10 or more friends who might enjoy doing this as well as the person you got it from.
*****

IF SOMEONE SAYS "IS THIS OKAY" YOU SAY?
If you see Kaye (tell her I L-O-V-E her)

WHAT WOULD BEST DESCRIBE YOUR PERSONALITY?
Likainen vesi

WHAT DO YOU LIKE IN A GUY/GIRL?
Get it on

HOW DO YOU FEEL TODAY?
Witch hunt

WHAT IS YOUR LIFE'S PURPOSE?
Evil thing

WHAT IS YOUR MOTTO?
Käännä se pois

WHAT DO YOUR FRIENDS THINK OF YOU?
Knocking on heavens door

WHAT DO YOU THINK OF YOUR PARENTS?
Country house

WHAT DO YOU THINK ABOUT VERY OFTEN?
Miten käy norsun

WHAT IS 2+2?
Pala rauhaa

WHAT DO YOU THINK OF YOUR BEST FRIEND?
Where the rainbow ends

WHAT DO YOU THINK OF THE PERSON YOU LIKE?
Laululintu

WHAT IS YOUR LIFE STORY?
The hippie killers

WHAT DO YOU WANT TO BE WHEN YOU GROW UP?
Suudelma

WHAT DO YOU THINK WHEN YOU SEE THE PERSON YOU LIKE?
Walk

WHAT DO YOUR PARENTS THINK OF YOU?
Häpeän lävistämä

WHAT WILL YOU DANCE TO AT YOUR WEDDING?
Neliöjuuri

WHAT WILL THEY PLAY AT YOUR FUNERAL?
Penny arcade

WHAT IS YOUR HOBBY/INTEREST?
Nobody listens

WHAT DO YOU THINK OF YOUR FRIENDS?
American Jesus

WHATS THE WORST THING THAT COULD HAPPEN?
Soul on fire

HOW WILL YOU DIE?
A voodoo doll & a snake´s head

WHAT IS THE ONE THING YOU REGRET?
Babylon forever

WHAT MAKES YOU LAUGH?
The world won´t stop without you

WHAT MAKES YOU CRY?
All fantastic images

WILL YOU EVER GET MARRIED?
Voipallo

WHAT SCARES YOU THE MOST?
Nice shot

DOES ANYONE LIKE YOU?
Tunnit

IF YOU COULD GO BACK IN TIME, WHAT WOULD YOU CHANGE?
The forbidden zone

WHAT HURTS RIGHT NOW?
We bite

WHAT WILL YOU POST THIS AS?

Hollow


Tehköön kuka haluaa.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Kotona taas

Koti on siitä kiva paikka, että sinne on kuitenkin mukava palata. Tosin on sieltä mukava päästä välillä poiskin, en minä sitä kiellä.

Perjantaina lähdettiin Turkuun, moikkaamaan mun siskoa, veljeä sekä heidän puoliskoitaan. Mennessä koukattiin Raision Ikean kautta. Oli ihmeen helppo koukkaus hermojen kannalta. Ei ollut liikaa porukkaa ja se on pelkästään hyvä asia. Ei vaan meinattu oikein löytää mitään kivaa (viimeisiä lahjoja etsittiin), siihen meinas louhahtaa hermo vaan jossain vaiheessa. Mutta löydettiin sitten viimein kuitenkin. Ilta kului näissä merkeissä aika pitkälle:
En voittanut, mutta en tippunut ensimmäisenä. Lauantaina käytiin veljeni luona ihastelemassa heitä (ovat liittyneet perheeseen viime reissun jälkeen):
Sitten suuntasimme Vanhalle Suurtorille joulumarkkinoille. Eipä sieltä juuri mitään ihmeellistä löytynyt, savusiikaa ja jotain kovia vanhanaikaisia karkkeja vähän. Ilta sitten menikin pokeriturnauksen ja Buzz-visailun merkeissä. Tänään lähdettiin ajoissa ajelemaan takaisin Tamperetta kohti. Matkalla poikettiin ostoksilla Nuutajärvellä.
Ei kyllä yhtään nappaisi mennä huomenna töihin. No, onneksi se syletys sitten menee vähän ohi kun sinne pääsee, tekee vaan hommansa ja ajattelee jotain ihan muuta kuin sitä työtä. Ei sillä, ei tuo paskin homma ole mitä olen tehnyt, mutta toisinaan vaan tympii. Tosin enhän minä tiedä tympiikö huomenna, mutta nyt ainakin ajatuskin arkeen paluusta.

maanantai 8. joulukuuta 2008

Kaikenlaista sitä...

Olipas ihmeen kivuton maanantai töiden suhteen ainakin. Ihmettelin miten oli niin helppoa herätä aamulla puoli viideltä, eikä oikeestaan vieläkään ole paljoa tympäissyt. Tosin työpäivähän on jo takana, että tuskin sitä syletystä isommin tuleekaan?

Viikonloppu meinasi alkaa kyllä mielenkiintoisissa merkeissä. Viime viikonhan olin yhdellä koululla töissä, ja meidän sossutilat on siellä kellarikerroksessa. Menin sitten neljän maissa käymään vessassa, ja laitoin perässäni oven lukkoon tapani mukaan. Soitin vielä avollekin, että oon vähän aikataulusta edellä, voin jopa päästä aiemmin lähtemään kotiin. No, sitten kun yritän ulos siitä betonikopista, niin eihän se ovi mihkään aukea. Onneksi kuljetan puhelinta taskussa koko työpäivän, enkä jätä sitä esim. pukukaappiin. Vaikka siellä vessassa huonot kentät olikin, sain soitettua pomolle. Hän sitten soittelemaan sinne ja tänne, lopulta sai kiinni ko. koulun reksin, joka puolestaan sai kiinni muutaman tyypin, jotka olivat vielä koululla. Ensin sinne oven taakse tuli rapistelemaan nämä kolme ihmistä. Aikansa ovea roplattuaan ilman tuloksia, päätyivät soittamaan huoltojampan paikalle. Hän ähersi oven parissa aikansa, päätti sitten mennä hakemaan sorkkaraudan. Hyvin kaikui sitten hetken se pauke vessan betoniseinistä, mutta ovi pysyi kiinni. Huoltojamppa käski yrittää rikkoa sitä ovea kun oli sitä heikentänyt sillä sorkkaraudalla. Aukenihan se viimein, puolitoista tuntia siellä sainkin kökkiä. Olisi voinut käydä mielenkiintoiseksi jossei pomo olisi vastannut puhelimeen kun työaika oli jo loppunut.

Lauantaina käytiin katsomassa ilotulitusta avon, veljensä ja tämän vanhemman (kohta 4v) muksun kanssa. Muksu oli kotona ollut ihan reteenä kun pääsee katsomaan paukkuja, mutta niinhän siinä kävi kuten arvata saattoi. Heti kun päästiin Koskipuistoon, alkoi se kitinä että hän tahtoo kotiin. Sitten kun ekat raketit paukahti, alkoi itku vaikka oli korvatulpatkin. Eikä hän kuulemma halunnut ees nähdä niitä raketteja, veti vaan pipon silmille. No, ehkä hän joskus alkaa nauttia noista paukuistakin...

Sunnuntai oli osittain orastavaa hermojen menetystä. Päätettiin lähteä ostohysteriahelvettiin, myös Ideaparkkina tunnettuun paikkaan. Aateltiin että jos mennään ajoissa, ei siellä ole niin kauhea ryysis. 12.10 oltiin parkkiksella, ja se oli melkeinpä jo silloin ammuttu täyteen. Tosin vielä täydempi se oli sitten kun lähdettiin, siellä olisi parkkisakkoja saanut liisat kirjoittaa ranteet hellinä. Joululahjoja lähdettiin ostamaan, ja yllättävän hyvin niitä saatiinkin hankittua. Se ihmismäärähän siellä sitä hermoa vaan kiristää, meistä kumpikaan kun ei ole mitään ruuhkissa viihtyvää tyyppiä. Tarkoituksena oli käydä syömässä siellä jotain, mutta luovuttiin toivosta kun nähtiin jonot joka ruokapaikkaan. Samasta syystä jäi kahvitkin välistä. No, nälkä kadotettiin täydellisesti keskustassa Haraldissa. Tuosta paikasta voisi tulla vaikka joku perinne meille näihin aikoihin vuodesta, vuosipäivän tienoilla. En kyllä suostu ottamaan mitään stressiä noista muutamasta puuttuvasta joululahjasta, tänään käyn vielä kaupungissa hommaamassa yhden, tässä on hyvin vielä aikaa, ja pari ideaa on jo mitkä toteutan viikonlopun Turun reissun yhteydessä. Jospa pitkästä aikaa säästyisi siltä 23. päivän syletykseltä kun yrittää muiden myöhäisten kanssa epätoivoisesti löytää jotain...

tulta

Valokuvatorstain 111. haaste



perjantai 5. joulukuuta 2008

Melkein jaksais

Ei kyllä yhtään juuri kiinnostais mennä töihin. Onneksi sentään on perjantai. Toisaalta on siinä mielessä kiva mennä, että tietää jo mitä tekee tänään, jopa saanu koko viikon tehdä samaa paikkaa ilman mitään sähellystä. Pahaa pelkään että ensi viikko ei enää jatku samaan malliin, vaan joudun ravaamaan paikoista toisiin. Ihmettelen oikein miten mun hermo on kestäny noita lapsia tuolla (ala-asteella siis olen ollut tämän viikon), onneksi ne on vaan osan päivää jaloissa pyörimässä. Sitten kun ne lähtee koteihinsa ja siirryn ala-/kellarikerrokseen, säikyn kaikkia ääniä mitä ei normaalisti siinä metelissä edes huomaa. Yks mikä varmaan eniten ärsyttää tän viikon hommassa, on työajat, 11-18.30. Tokihan työkohde on vielä toisella puolen Tamperetta, että varmasti joudun lähtemään ajelemaan jo heti kympin jälkeen, ja sitten illalla kun käväsen pikasesti kaupassa, kello onkin äkkiä melkein kasi ennen kuin olen kotona. Eipähän ole minkäänlaista ongelmaa vapaa-ajan vieton suhteen. Jospa tänään tekisi vähän rivakammin hommat, voisi ehtiä aikaisemmin kotiin. Avokin vaihtoi aamuvuoroon tänään, ois aika jees ehtiä vaikka yhessä kauppaan ja tehä jotain muuta kivaa.

Miten minut taas yllätti tuo kalenteri! Olin suunnitellut kaikenlaista (joululahjashoppailua, teatterilippujen hakemista yms.) kovasti, sitten yhtäkkiä tajusin että eihän niistä mitään tule ku on itsenäisyyspäivä. Ei vaan aina pysty hahmottamaan :D. No, ei kai siinä auta kuin siirtää shoppailut sunnuntaille ja lippujen haku ens viikolle. Saa nähdä miten toteutuu tuo minun päätös joululahjojen ostamisesta. Niin usein se jää sinne aaton aattoon, että päätin tänä vuonna hankkivani ne ajoissa. Osa on jo hankittu, vaikeimmat tietty vielä jäljellä. Kai se pitää raahata ittensä ostohysteriahelvettiin (lue Ideapark) kun ei millään jaksaisi laukkoa eri puolilla kaupunkia tuolla loskapaskassa. Täytyy vaan toivoa ettei siellä ole puolta maakuntaa yhtä aikaa, sitten ei kyllä kestä hermo millään.

Ahistaa kun kello on noin paljon. Kai se pitää alkaa kampaamaan naamaa, tosin tuon palkkalaskelman avaan kyllä ensin, ehkä se motivoi edes vähän taas lähtemään.

Ai niin, pitää muistaa ottaa autoon joku levy mukaan. Voitin Radio957:lta "Melkein vieraissa- Nimemme on Dingo"-levyn ja olen pari päivää sitä kuunnellut autossa, nyt alkaa riittämään. Aina noissa tribuuttilevyissä on sama vika, joitain biisejä kun kukaan ei pysty tekemään paremmin kuin alkuperäisesittäjä. Varsinkaan jos musiikin tyylilaji mennään muuttamaan ihan täysin. Kuunnelkaa itse tuo levy, niin tiedätte mitä tarkoitan...

torstai 27. marraskuuta 2008

Särkyvää

Valokuvatorstain 110. haaste on lasi.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Aamukaffetta

Tajusin tuossa hetki sitten, että mulla on ollut ikävä näitä aamuisia kahvihetkiä tässä tietokoneen äärellä aamutv:n uutisten kuuluessa taustalla. Kummallista, että tällaisella yöihmisellä on voinut olla tällaista ikävä. Kaikesta sitä joutuu luopumaan kun töihin menee.

Töissä on periaatteessa mennyt ihan ok. Vähän on toisaalta tympinyt kun päivässä tulee ajeltua 80-100 kilometriä paikoista toisiin. Ei mulla mitään sitä vastaan ole, että paikkoja joissa täytyy käydä on noin monta, mutta kun ne ovat niin hajallaan ympäri kaupunkia ja naapuripitäjää. No, tänään menenkin sitten vaan yhteen paikkaan katselemaan mitä siellä pitää tehdä kun sieltä vakkari on lomalla ens viikon ja mun pitäisi tuurata. Huominen menee siellä kans. Siinä mielessä ihan mukavaa myös, että tänään soi kello vasta viideltä (koska vein avon kuuteen töihin) eikä neljältä niinkuin normaalisti on viime aikoina soinut. Ja tässähän ehtii tehdä kotihommiakin vähän ennen kuin pitää lähteä suhaamaan tuonne itäpuolelle. Tästäkin viikosta tulee lyhyt työviikko, kuten viime viikostakin. Viime pe olin kipee, ihan kiva kun olen ollut tuolla niin vähän aikaa töissä, että meni palkattomaksi saikkupäiväksi. Ja tän viikon pe tulee palkattomaksi kans, kun on aamupäivästä hautajaisiin meno.

Pitääkin muistaa soittaa tänään liittoon. Kyllä ois helpompi tuossa mielessä jatkaa vaan kotona makaamista. Aloitin siis työt 12 päivä ja vaihdoin liittoa. Uuden liiton jäsenyys alkoi 18. päivä ja nyt tuli palkka kolmelta päivältä. Niistä ei ole mennyt liiton maksuja, täytyy maksaa itse, ja sitten vielä viimeiset liiton rahat on jumissa kun olen odotellut palkkatodistusta. Hyvällä tuurilla seuraavastakin tilistä joudun itse maksamaan toiselle liitolle parin päivän palkan. Miksi nämä jutut ei mene koskaan silleen sujuvasti, ilman mitään ylimääräisiä sähellyksiä? Sylettää tällainen.

Kehtaako jo tähän aikaan laittaa tiskikoneen päälle? Kyllä kai sitä jo nyt, tunti sitten mietin samaa ja siitähän on niin kauan jo aikaa että kyllä nyt voi.

maanantai 17. marraskuuta 2008

Vaikka mitä

On siis ehtinyt tapahtua taas viime postauksen jälkeen.

Lauantai-ilta toissa viikolla vanhan porukan (ja uusien tuttavuuksienkin) kanssa meni mukavasti. The Grillissä käytiin täyttämässä maha, ja sen jälkeen täytettiin päätä eriasteisesti Höyryssä ja Tabussa. Aikas myöhäänhän siellä meni, vaikka kovasti ensin aattelin ettei ole oikein sellainen fiilis että jaksaisi hirmumyöhään olla. Mutta johtui varmaan seurasta, että siellä sitä kuitenkin pönötettiin niin pitkään. Sunnuntai sitten ei ollutkaan mikään häävi päivä. Hiukan oli hutera olo, mutta eipähän voi sanoa että yllätyksenä tuli se.

Viime viikolla mulla alkoi oikeasti hajoilemaan pää kotona olemiseen. Laitoin sitten tiistaina hetken mielijohteesta työhakemuksen ihan jollekin muulle alalle kuin omalleni. Tunti sen jälkeen kun netissä hakemuksen täytin, sieltä firmasta soitettiin ja pyydettiin iltapäivällä käymään. Keskiviikkona sitten työt alkoivatkin aamukuudelta. Aiemmin joskus vuosia sitten olen samanlaista hommaa tehnyt, ei mitään yletöntä herkkua, mutta ei mitään järetöntä kärsimystäkään, varsinkaan kun heittää aivot narikkaan ja ajattelee jotain ihan muuta.

Perjantaina oli Pakkahuoneella Apulanta. Ennen keikkaa nähtiin samanhenkisten kavereiden kanssa kahvin/tms. merkeissä Klubilla. Oli siinä mielessä erikoinen keikka mulle, että avo laittoi täydellisen pogouskiellon mulle päälle. Hyvästä syystä, myönnän. Tulin nimittäin tuossa joku päivä selälläni/vasemmalla kyljelläni kuusi betonirappusta alas, ja vasemman kyynärpään alapuolella on muhkea mustelma, samoin muutamassa kohdassa vasenta jalkaa. Samassa rytinässä ilmeisesti oikea polvi vääntyi jotenkin ja oikea pohje revähti vähän. Perjantaina oli sen verran vaikeaa sitten se kävelykin, etten kyllä suoraan sanottuna tiedä, tekikö edes mieli pogota. Huomasin, että jotenkin keikasta saa eri asioita irti kun nojailee siellä salin puolen välin tienoilla seinään ja seurailee kaikenlaisia juttuja. Sen voin sanoa, että olipa hieno keikka (jälleen). Kumi, nahka, piiskan ja mextexin aikana oli varmasti vaikeinta pysyä aloillaan. Akustinen osio oli loistoa. Uudet biisit kuulosti livenäkin hyviltä. Jälki oli kiva kuulla. Erityismaininnan saavat keikkaseuralaiset, kiitoksia teille.

Lauantaina käytiin avon ja hänen veljen muksun kanssa Särkänniemessä. Harmitti hiukan kun delfinaario oli kiinni, mutta riitti meillä näkemistä akvaariossakin. Tais muksua pelottaa vähän Näsinneulassa, vaikkei se sitä juuri myöntänytkään. Myönsi sentään että pelkäs sampea akvassa. Harmitti kyllä kun tuli vesisade juuri sopivasti kun mentiin neulaan ylös (aamulla ei satanut), ei nähnyt kyllä juuri mitään maisemia. No, ehtiihän sitä. Minä olen tainnut käydä useammankin kerran siellä, mutta avo ei. Tosin Pyynikin näkötornista näkee melkein yhtä pitkälle siedettävällä hinnalla, tuo Särkän touhu on kyllä sellasta rahastusta että voi hyvää päivää. En kyllä muista että viime vuonna olisi vielä maksanut 8€ hissikyyti Näsinneulaan, korjatkaa jos olen väärässä.

Sunnuntaina sitten oli avon veljen nuoremman lapsen ristiäiset. Hyvin meni bileet, lapsi sai nimen, pappi kahvia ja muut mahansa täyteen voileipä-, täyte- ja juustokakkua. Oikeestaan ihan kiva kun nyt sitä pikkusta voi kutsua virallisesti nimelläkin, eikä tarvi aina vaan vauvatella.

lauantai 8. marraskuuta 2008

Illan odotusta ja muuta

Hirveesti ois hommaa vielä täällä kotona ennen iltaa. Vanha kaveriporukka ja vähän ekstroja kokoontuu tänään syöpöttelyn ja juopottelun merkeissä. Eipä hiukka kivaa, siitä on niin kauan aikaa kun olen osan tästä porukasta viimeksi nähnyt! Ja ei niitä muitakaan voi liian usein nähdä :). Pitäisi tässä sitä ennen saada makaroonilaatikko pyöräytettyä, siivoiltua ja ja ja... Tässä sitä vaan istun silti. Tosin minähän tarvitsen sen kiireen että saan mitään tehtyä.

Minä en oikein tiedä pitäisikö minun avautua tyhmistä ihmisistä. Siinä käy helposti niin, että alkaa sylettämään taas. Otan silti riskin.
Tässä meidän lähistöllä asuu tyhmiä ihmisiä. Ne on jatkuvasti (useamman kerran viikossa) oven takana pummaamassa rahaa ja milloin mitäkin. Eivät ymmärrä ettei meillä kiinnosta elättää niitä vaikka kuinka nihkeästi yritetään vastailla lainapyyntöihin. Ei sillä, kyllä minä yleensä lainaan rahaa kavereille jos on mahdollista, ja jos he tosiaan maksavat takaisin silloin kun lupaavat. Mutta a) en menisi näitä ihmisiä heti luokittelemaan kavereiksi ja b) kun niinä kertoina joina ollaan lainattu, rahat on tullu takaisin monta viikkoa luvattua aikaa myöhemmin. Sitten näillä on pokkaa tulla kysymään autoa lainaan, vaikka me ei lainailla edes rahaa. Miksi ihmeessä me haluttaisi lainata niille auto, varsinkin kun tiedetään että se saatetaan saman illan sijasta sitten palauttaa kuukauden päästä?? Minä en ymmärrä oikeasti miten voi olla krooninen rahapula niin paha, että tullaan lainaamaan rahaa sillä verukkeella että lapsille pitää saada ruokaa, jos samaan aikaan on varaa käydä hakemassa rotukoiran pentu ja pitää kahta autoa, toista vielä sellaisella paikalla että pyyhkijöiden alla on nippu sakkolappuja. Ja maksaa jokapäiväiset bussimatkat kertalipulla kun se nyt vaan maksaa kahdessa viikossa enemmän kuin kuukauden työmatkalippu. Kannattaisiko ehkä miettiä rahankäyttöä uudestaan jos joka toinen päivä joutuu käydä lainaamassa puurorahoja, laittaa menot tärkeysjärjestykseen? Ai niin, ja sitten kun tämä rotupiski pureskelee puhelimen laturin, niin mitä silloin käydään lainaamassa? Veikkaan että kaikki normi-ihmiset tulisi kysymään että oisko ylimääräistä laturia. Mitä tekee tyhmä ihminen? Totta kai tulee kysymään että oisko teillä ylimääräistä puhelinta. Tätä jupinaa voisin jatkaa ties kuinka pitkään, mutta en jaksa enää pilata päivääni syletyksen keräämisellä.

On ollut tämä Kuutio tehokuuntelussa. Siinä mielessä eroaa edeltäjästään EVOEI:sta että tämä aukeaa minulle huomattavasti nopeampaa kuin EVOEI. Muutama biisi on aivan helmiä (freestylemeikit, ravistettava ennen käyttöä ja kuution palaset)! Loputkin on kyllä ihan ok:n yläpuolella. Osassa biiseissä on niin mukavaa rytyytystä, että vanhakin innostuu kunnolla. Turha kai tässä on alkaa koko levyä selostamaan, parempi kun jokainen kuuntelee itse :).

Olen yllättänyt itseänikin tänä vuonna. Ne joulukortit on jo aikaa sitten askarreltu, ja nyt on joululahjaostoksetkin kalenteriin nähden ihan loistavassa mallissa. Eilen löytyi yksi lahja ja tuolla kaapeissa odottaa muutama juttu jotka ovat osa jotain lahjaa. Ei ole vuosikausiin ollut näin hyvää tilannetta. Mutta kyllä minä silti varmaan aatonaattona juoksen paniikki kannoilla kaupoissa. Pahoin pelkään että näin siinä käy joka joulu.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Meinasin ihan unohtaa!

Tiinalla oli tuossa päivänä eräänä tällainen blogissa, ja halusin itselleni tekemistä. O:n sain!

Kommentoi tähän postaukseen ja minä annan sinulle kirjaimen. Kirjoita blogiisi 10 sanaa, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi.

1. Olemassaolo. Tätä ei liene tarvetta perustella mitä tämä merkitsee. Oma ja rakkaiden olemassaolo. Ja valitettavasti kaikkien mottipäidenkin.

2. Omena. Vihreät varsinkin. Ette usko mikä syletys oli kun tajusin tulleeni omenille pahasti allergiseksi. Vihreät omenat on ehkä melkein parasta mitä tiedän, tai siis oli. Ei vaan ole moneen vuoteen pystynyt syömään.

3. Ontelo. Poskiontelo. Tuntuu välillä että nuo ovat ikuinen riesa minulle. Viime talvi meni antibiootteja syödessä, toivottavasti tämä flunssa ei aiheuta samanlaista kierrettä.

4. Olohuone. Sieltä löytyy rakkaat rotat, kirjat, levyt, siellä on yleensä mukavaa.

5. Onnellisuus. Pitää osata olla onnellinen niistä pienistäkin asioista, eikä aina odottaa mitään elämää suurempaa. Muuten sitä voi elää elämänsä ilman onnellisuutta.

6. Onni. Huippumuksu, avon kummipoika.

7. Olli. Nukke, jonka sain ensimmäisenä joulunani. Tuossa hyllyn reunalla se tuijottaa lonkkavikaisena (toinen jalka melkein kokonaan irti).

8. Odotus. Mieluisan postin odotus on vähän samanlainen tunne kuin lapsena odotti joulupukkia. Yksi Apulannan parhaista biiseistä. Myöhässä olevan kaverin odottaminen on yleensä raivostuttavaa.

9. Onki. Mato-onki, virveli, ihan sama kumpi oikeastaan. Kalastus on melkein parhautta.

10. Orgasmi. Tarviiko tätä muka perustella??

Pakko malttaa.

Viime yönä oli Radio rockin ennakkosoitossa Apulannan Kuutio (kuinka aurinko voitettiin). Ensin mietin että maltan odottaa siihen asti, että saan levyn hyppysiini (maltoin olla kuuntelematta noita biisejä kun ne tiputellen soiteltiin radiosta, oliko ylex vai mikä olikaan). No, enhän sitten malttanut. Kuulosti ihan järjettömän hyvältä. Oli varmasti ensimmäinen biisi ikinä tuo Pakkomielle missä kuulen käytettävän sanaa yhteishakukaavake. Nyt on sitten pakko malttaa odottaa huomiseen että saan sen levyn käsiini kauppareissun yhteydessä. Ei todellakaan jaksa lähteä bussilla jurruuttamaan mihinkään kauppaan tässä flunssassa. Kasvattaa luonnetta kummasti tällainen odottaminen. Sitten tuo levy varmaan meneekin tehokuunteluun, on kiva sisäistää biisit ennen Pakkahuoneen keikkaa. Innolla odotan sitä keikkaa, tosi mukava nähdä monia kavereita kahvin merkeissä ennen kuin siirrytään tapahtumapaikalle.

Eilen olin ahkera, leivoin kinkkupiirakkaa pellillisen ja sellaista hyydytettävää suklaa-tuorejuustokakkua. Voin kertoa että hyviä olivat molemmat, tosin nyt on jonkun asteinen suklaaöveri päällä kun just vedin palan kakkua. On hiukka makeaa, mutta eipähän sitä tarvi isoa palaa kerralla vetää.

Tänään en jaksa olla yhtä ahkera. Jos sentään kahvit jaksaisi keittää, laittaa pyykit narulta kaappiin ja imuriakin voisi moikata.

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Niinhän sitä luuli.

Eilen vielä tuntui siltä, että olisin voittamassa flunssan. Tänään ei tosiaankaan tunnu siltä enää. Ei koskaan pitäisi mennä iloitsemaan mistään ennen kuin se on satavarmaa. Taas se nähtiin.

Havahduin tänään muutamaan tekemättömään asiaan, mitkä pitäisi saada tehdyksi aika pian. Partsin tuijalle pitäisi jonkinlainen kylmänsuoja kyhätä laatikon ympärille ja harsoakin pitäisi käydä ostamassa. Jospa jälkimmäisen muistaisi tänään kauppareissulla. Kellarikoppi pitäisi käydä järjestelemässä. Aina siinä käy niin, että ensin järjestelet sen tosi hyvin, sitten muutaman kerran kun viet sinne tavaraa, niin nakkaat ne vaan siitä ovesta ja sitten siellä on taas mukava viettää aikaa sitä järjestellen. Miksi se on niin vaikeaa laittaa ne tavarat suurinpiirtein edes hyvin. Tosin taidan ensi kerralla katsella niitä tavaroita sillä silmällä, että mitkä joutaa kirpparille. Ei kertakaikkiaan voi kahdella ihmisellä olla kellarikopissa noin paljon roinaa, pakkohan niistä osan on olla turhaa. Tosin onhan siellä pari keittiönpöytää, kahvinkeitintä, vedenkeitintä yms. mitkä tuli tuplana kun muutettiin yhteen eikä olla vielä saatu aikaseksi hävittää niitä minnekään. Pitäisi vaan raskia heittää omista nurkista pois. Tai sitten vaan järjestää ne sinne kunnolla :).

Tilasin eilen Absessin uuden levyn. Innolla odotan milloin se on hyppysissä ja pääsee kuuntelemaan. Niin ja uuden Apulannan levyn ilmestymiseenkään ei ole enää kauhean paljoa aikaa! Eikä niiden Tampereen keikkaankaan!

lauantai 1. marraskuuta 2008

Voiton puolella.

Minä vs. flunssa-taistelussa saatan olla voiton puolella. On aika reippaasti parempi olo kuin muutamana viime päivänä. Mutta en kuitenkaan innostu vielä, sen verran kokemusta flunssailusta, että ei pidä tosiaankaan iloita ennen kuin on enemmän kuin satavarma että se on ohi. Saa nähdä miten avon flunssan käy, hänellä oli jo hyvähkö olo ja lähti tänään koskelle kalaan. Ja huomenna pitäis mennä nostamaan vene (ensinnä ylös pohjasta laiturin vierestä ja varmaan melko pian sitten kokonaan maihin). Toivottavasti ei nyt tule sitten uudestaan kipeäksi.

Mistähän saisi kärsivällisyyttä lisää? Ainahan mun kärsivällisyys on ollut aika heikkoa joissain asioissa, toisissa asioissa jopa luokattoman huono. Tänään meinasi kilahtaa oikein kunnolla kiinni tiettyjen nettisivujen ponnahdusmainoksien kanssa. Tiedättekö, niiden juuri jotka ponnahtelee peittämään koko helvetin ruudun joka toisen lauseen kohdalla. Ei kestä tällaisina päivinä tämän ihmisen hermo niitä. Ei kyllä meinaa kestää minään muunakaan päivänä.

Sitä paitsi täällä kämpässä haisee ihan itänaapurille. Teen nimittäin kaalipataa. No, kaitpa tätä hajua kestää kun kerran tietää kuinka hyvää ruokaa sieltä on tulossa.

Tuosta kärsivällisyydestä vielä... En millään malttaisi odottaa että saan ensimmäisen postcrossing-kortin. Numerot 9 ja 10 odottelee postilaatikkoon pääsyä tuossa olohuoneen pöydällä ja olisi se kiva saadakin sieltä jo jotain. Tiedän, että eihän tässä ole kauaa edes mennyt, mutta kun tahtoo hetiheti.

Jotain positiivistä sentään tähän päivään: satoi räntää! Niin no, olisihan se lumi ollut mukavampi, mutta kyllä räntäki on ihan jees näin syksyllä. Kunhan sitten sitä ei tammikuussa tule. Toisaalta odotan lunta ihan innolla, toisaalta toivon että ei ihan hetkeen tulisi, pitäisi nimittäin käydä suppilovahveroita poimimassa vielä jahka tämä flunssa on vähän paremmin ohi.

maanantai 27. lokakuuta 2008

Köh köh

Sitä on vissiin flunssaa liikkeellä. Mulla on ollut reilun viikon jo sellainen olo, että flunssa olisi tulossa. Ei vaan ole tullut kunnolla vielä, mutta pahasti näyttää siltä että nyt tulee. Kurkku on karheampi ja lämpöäkin on noussut vähäsen. Avo kuulostaa kipeältä myöskin. Stockalla käytiin tänään ja valehtelematta joka toinen myyjä ja asiakas aivasteli. Kunhan vaan ei tulisi viime talven kaltaista poskiontelokierrettä, silloin meni kyllä antibioottia toisen perään ihan huolella.

Lauantaina käytiin Helsingissä. Se on kyllä sellainen kaupunki, että mun hermoilla tuntuu aina kivalta tulla takaisin Tampereelle. Tai ehkä se johtuu siitä, että olen aina siellä missä tungoskin on. Tällä kertaa sitä tungosta riitti messukeskuksessa kirjamessuilla. Aamusta (oltiin siellä jo heti kymmenen jälkeen) ei ollut vielä paha, mutta puolen päivän aikaan olikin jo ihan toinen juttu. Siskoni miehensä kanssa Turusta olivat siellä myös. Yleensähän meillä on ollut tapana käydä Turun kirjamessuilla, mutta tänä vuonna jäivät väliin, eli oli pakko korvata ne Helsingin vastaavilla. Kiinnitin huomiota, että divaripuolella hinnat vaikutti jokseensakin korkeammilta kuin viime vuonna Turussa, johtuuko sitten yleisestä kallistumisesta, vaiko paikkakunnasta, en tiedä. Mutta ihan hyviä ostoksia tehtiin silti.
Messuilta paineltiin sitten Ikeaan. Ei kai vaan sielläkin sitten porukkaa ollut ihan riittämiin, eipä. Piti mennä hakeen sieltä vaan minifångsteja rottahäkkiin, mutta viisikymppiä saatiin tuhlattua siellä. Tosin ei kyllä mitään oikeasti turhaa ostettu. Kaikenlaista pientä tarpeellista rottapehmolelusta (joka sai nimekseen Otto Waldemar) peltiseen poljinroskikseen.

Tänään kävin sitten hamstraamassa postikortteja Kirjatorilta ja Puutarhakadun korttikaupasta. Niitähän mulla on toki muutenkin kotona, mutta kun selailin niitä, niin tulin siihen tulokseen, että muutaman (tässä tapauksessa reilut parikymmentä) kivan tarvin vielä. Nyt niitä kortteja alkaa sitten menemäänkin tuon postcrossingin takia enemmän kuin aiemmin.
Anoppi poikkesi tuossa iltalenkillään täällä kahvilla. Toisaalta pakko ihailla ihmistä joka pystyy puhumaan niin paljon koko ajan ja vaihtamaan aihetta sujuvasti kesken lauseen. Kun vielä pystyisi kehittämään itselleen sellaisen kyvyn, että voisi seurata kärryillä pysyen tätä tulvaa. Oli muuten ensimmäistä kertaa tarpeen nuo Oriflamen huulipunanäytteet. Kun ne tuli mulle, ajattelin että ei kai näillä mitään tee, mutta kyllä anoppi niihin jaksoi perehtyä, kai ne sitten tarpeellisia ovat. Tuoksunäytteiden tarpeellisuus on kyllä tullut testattua jo aiemmin.

Tekisikö tee ehkäpä hyvää? Kyllä luulen niin, siispä vettä kiehumaan.

torstai 23. lokakuuta 2008

Sillalla

Valokuvatorstain 107 haaste oli "Silta nykyaikaan".

Tässä kun seisoo, ei ole kaukana menneisyys, eikä nykyaika. Tuolta päästä löytyy kalliomaalauksia ja kun siltaa pitkin lähtee takaisin päin, nykyaika muistuttaa olemassaolostaan yllättävänkin nopeasti. Jos ei hyttysmyrkyn etsimisenä, niin hetken kävelemisen kuluttua kaukaa kantautuvina autojen ääninä.

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Laiskuutta vaiko itsehillintää?

Tänään postinjakaja toi lappusen, että Apulannan Vauriot oottelee mua postissa. Nätti punainen vinyyli, jonka sisältö a-puolta lukuunottamatta on vielä mysteeri. Otsikossakin mietin jo, olenko laiska, vai onko minun itsehillintä loikannut ihan uudelle tasolle. Levysoitinhan on tuolla olkkarin kirjahyllyssä, mutta pari piuhaa ei ihan yllä oikeille paikoille. Avo sanoi aamulla, että hän laittaa, johon vastasin ettei sun tarvitse. Aattelin että kyllä minä laitan ne itse. En ole vielä laittanut. Laiskuutena tuo alkoi, ei vaan jaksanut heti kun tuli kotiin kaupasta, ja nyt ajattelin testata itsehillintää, että riittääkö se iltaan asti.

Viime viikolla taisin valitella rapun vatipäistä, jotka terrorisoi muiden yöunia huolella. No, nyt on ollut muutama yö hiljaisempaa (jyskytän puuta huolella). Mutta johan sitä riittikin. Su-ma yönä se alkoi ja pe-la yö taisi olla viimeinen mekkalayö. Olihan siinä välissä toki to-pe yö hiljaista. Voin kertoa, että näinkin rauhallisella ihmisellä kuin minä (yeah right) alkaa hirttämään pahasti kiinni tuossa tilanteessa. Meillähän avolla oli viime viikko aamuvuoroa, eli kello herättää viideltä. Automaattisesti herään kolmen kellon pirinään siis siihen. Ei tässä iässä enää jaksa montaa yötä alle kolmen tunnin yöunilla. Maanantaina oli asukaskokous, missä mukana oli asukasisännöitsijä, ja hän sanoi, että säätiössä ollaan hyvinkin tietoisia häiriöstä (laput, soittelut, käynnit on siis tehonnut?) ja asiaan on tulossa muutoksia ehkä hyvinkin nopeasti. Tuskin maltan odottaa :D.

Viikonloppuna käytiin maaseutuajelulla. Aikamme kuluksi ja vanhat purkit mielessä suuntasimme Häijääseen, Sattuman kauppaan. Sieltä löytyikin kolme vanhaa kahvipurkkia, just sellaisia mitä olen kirppareilla kuolaten katsellut (ja jättänyt ostamatta hinnan takia). Tuolta sain kolme purkkia samalla hintaa kuin tamperelaisilta kirppareilta yhden.
Häijäästä suihkastiin Hämeenkyröön Frantsilaan kahville ja ostamaan kolotustippoja äidille joululahjaksi. Olenkin kerrankin ajoissa jouluhommien suhteen, 50 korttia olen jo askarrellut ja ainakin yksi osa yhdestä lahjasta on siis hankittu. Ja tänään selasin Oriflamen tämän jakson kuvastoa, ja sieltä pomppasi pari lahjaideaa myös... Olen kuitenkin varma, että muut sitten jäävätkin taas aatonaattoon, niinkuin melkein aina :D.

Nyt tämä pää vaatii kahvia.

perjantai 17. lokakuuta 2008

Enjoy the silence?

Valokuvatorstain 106. haaste: Suomalainen nuorallatanssi.

Ruuhka-Suomeen entistä enemmän ruuhkia, muualle entistä enemmän hiljaisuutta?

keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Pitäisiköhän muuttaa maalle?

Kyllä varmaan. Mutta kenen? Minun, joka ei kestä kolmatta yötä putkeen vatipääbileiden ääniä naapurista, vai sen naapurin joka ei ymmärrä että rapun kahdeksassa muussa kämpässä joku voisi haluta nukkua arkiyönä? Tuosta naapurista on tässä vähän ajan sisään tehty pari häiriöntuottamisilmoitusta ja vahva veikkaus, että tänään kiertää lappu taas, ei muuta kuin nimeä alle. Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät ota sen vertaa naapureitaan huomioon, että edes vähän hillitsisivät musiikin luukutusta, rappukäytävässä huutamista, tavaroiden paiskomista, huutamista keskellä yötä. Kyllä minä sen sulatan, että viikonloppuisin on bileitä silloin tällöin, mutta kun tuolta kämpästä ei oo bileitten ääniä kuulunut vielä kertaakaan viikonloppuisin, aina arkisin. Sylettää ehkä ihan huolella. Jos ensi yönä en saa nukuttua kunnolla, voi palaa ihan kunnolla kiinni. Eilen oli pahin päänsärky puoleen vuoteen, niskat jumissa ja kaksi puoliksi nukuttua yötä takana. Tänään voi mennä myös särkylääkettä samaan vaivaan. Varmasti tämä kahvin juominen auttaa hirveästi tuohon päänsärkyyn, neljäs mukillinen menossa tälle aamulle. Kolmen aikoihin nukahdin viimein möykästä huolimatta ja viiden aikaan soi kello, avolla aamuvuoro. Enhän sitten tietenkään enää puoli kuuden jälkeen unta saanut, ihmekö tuo jos tekee mieli kofeiinia, paljon kofeiinia.

Sylettää jo valmiiksi niin paljon, että ihan sama tässä konkurssissa alkaa imuroimaan (vastenmielisin kotihomma ikinä).

maanantai 13. lokakuuta 2008

Ei näin.

Mihin se viikonloppu taas meni? Tuntuu että saa jotain aikaseksi, mutta silti se menee ihan liian nopeeaa. Perjantaina avo piti puolipekkasen, ehdittiin siis käydä avon veljellä, kaupoilla ja tehdä jotain kotonakin. Lauantaina löydettiin Kontista kirjotuspöytä makkariin (mahtuu vähän paremmin kaikki roipe tietokoneesta perhovehkeisiin tähän kuin vanhalle), kävästiin taas Nokialla avon veljellä. Sunnuntaina anopilla syömässä ja kirppareilla. Löydettiin mukavan hämärä lamppu ja vanhahko radio suht halvalla. Illalla yritettiin epätoivoisesti keksiä mihin yksi kaappi mahtuisi täällä kämpässä, harmitti oikein jättää se sinne kirpparille.

Otsikon ei näin tarkoittaa sitten tätä aamupäivää. Avo heräsi viideltä, minä samaan aikaan. Puoli kuuden aikaan mietin, että torkun puolituntia ja sitten aamutv ja kahvia. Niinpä niin, kello oli 11.15 kun seuraavan kerran avasin silmät. Ei sillä että sylettäis. Olisi tässä muutama homma mitä pitäisi tehdä tänään. Avo pääsee kahden maissa töistä ja sitten lähdetään suoraan taas anopilla poikkeamaan ja kaupassakin pitäisi käydä. Ja minä tässä vaan istun koneella tappamassa aikaa, kun voisin oikeasti tehdä jotain ihan muuta. Esim. laittaa nuo pyykit kuivumasta kaappiin. No, kaitpa minä vielä ehdin. Pakko.

Ja että oikein saisin aikaa kulutettua tässä vähemmän tärkeässä hommassa, teenpä Tiinalta löytyneen meemin :).

Onko sinulla sängyssä "halityyny", jota halit kun nukut?
[ ] Ei
[ ] Kyllä
[x] Toisinaan (silloin kun avo on lähtenyt esim. töihin ja jatkan unia, avon tyyny hoitaa tätä virkaa)

Jos rahalla voisi ostaa onnea, olisitko halukas myymään onneasi?
[ ] Mikä ettei. Riippuu hinnasta.
[x] En, hinnasta riippumatta.
[ ] Eipä olisi mitään mitä myydä.
[ ] En osaa sanoa

Missä säilytät kännykkääsi?
[x] Housujen etutaskussa (kun en ole kotona)
[ ] Housujen takataskussa
[x] Repussa / laukussa (jos on hame päällä)
[ ] Takin povitaskussa
[ ] Takin sivutaskussa
[ ] Jossain muualla
[ ] Minulla ei ole kännykkää
[x] Milloin missäkin (kotona)

Voisitko koskaan harkita muuttoa ulkomaille?
[ ] En
[ ] Kyllä, mutta enintään vuodeksi
[ ] Kyllä, 2-5 vuodeksi
[x] Kyllä, pidemmäksi aikaa mutta en pysyvästi (en kyllä osannu oikeasti valita näistä kyllä-vaihtoehdoista. Riippuisi varmaan maasta ja muusta kuinka pitkäksi aikaa...)
[ ] Kyllä, pysyvästi
[ ] En osaa sanoa

Minkä väriset hiukset sinulla on?
[ ] Harmaat
[ ] Mustat
[x] Punaiset (värjäyksen tuloksena)
[ ] Ruskeat
[ ] Siniset
[x] Vaaleat (luonnollinen väri)
[ ] Valkoiset
[ ] Vihreät
[ ] En osaa sanoa
[ ] Olen kalju

Missä säilytät kotiavaimiasi?
[ ] Avainnauhassa
[x] Housuntaskussa
[ ] Laukussa
[ ] Lompakossa
[ ] Takintaskussa
[x] Jossain muualla (avainkaappi)
[ ] Minulla ei ole kotia

Jos WC-paperi on mielestäsi telineessä väärin päin, korjaatko sen ja laitat rullan "oikein"?
[x] Kyllä (hyvin paljon sylettää julkiset vessat, missä teline on sellaista mallia ettei sitä rullaa voi kääntää jos joku tumpelo on laittanut sen väärin päin)
[ ] En
[ ] Toisinaan

Mitkä ovat (olivat) lempiaineitasi koulussa?
[ ] Biologia
[ ] Englanti
[ ] Filosofia
[ ] Fysiikka
[ ] Yhteiskuntaoppi
[x] Kemia (yläasteella, lukiossa ei todellakaan)
[ ] Kuvaamataito
[x] Käsityöt (kasilla ja ysillä kun oli tekninen, sitä ennen ei rättikässyt todellakaan)
[ ] Liikunta
[x] Maantieto
[ ] Matematiikka
[ ] Musiikki
[ ] Psykologia
[ ] Ruotsi
[ ] Saksa
[ x] Uskonto / Elämänkatsomustieto
[ ] Äidinkieli
[ ] Inhosin kaikkea!
[x] Jokin muu aine (venäjä)

Jos olisit kansainvälisesti tunnettu huippu-urheilija, mikä olisi lajisi?
[ ] Golf
[] Koripallo
[ ] Jalkapallo
[ ] Juoksu
[ ] Jääkiekko
[ ] Mäkihyppy
[ ] Nyrkkeily
[x] Muu laji
[ ] En osaa sanoa
[ ] En voisi millään kuvitella olevani huippu-urheilija

Mitkä ovat arkivaatteidesi hallitsevimmat värit?
[ ] Harmaa
[ ] Keltainen
[x] Musta
[x] Punainen
[ ] Ruskea
[ ] Sininen
[ ] Valkoinen
[ ] Vihreä
[ ] Jokin muu

Mihin aikaan heräät arkiaamuisin?
[ ] Ennen viittä
[ ] 05-06
[ ] 06-07
[ ] 07-08
[ ] 08-09
[ ] 09-10
[ ] 10-11
[ ] 11-12
[ ] Mihin aikaan sattuu
[x] Vaihtelevasti

Kumpia sinulla on enemmän, ystäviä vai vihamiehiä?
[x] Ystäviä
[ ] Vihamiehiä
[ ] Yhtä paljon
[x] En varmasti tiedä ketkä kaikki vihaavat minua

Voisitko kuvitella meneväsi kauneusleikkaukseen?
[ ] Kyllä
[ ] En
[x] Vain onnettomuuden, palovammojen tms jälkeen
[ ] En osaa sanoa

Oletko itse tai onko sinulle koskaan luettu Uppo-Nallea?
[ ] Kyllä
[ ] Ei
[x] En ole varma

Kuinka vastaat puhelimeen?
[x] "Haloo"
[x] "Moi"
[ ] "Niin?"
[ ] Epämääräisellä ynähdyksellä
[ ] Jollain muulla tavalla
[] Omalla etu- ja sukunimellä
[x] Omalla etunimellä (kännyyn)
[ ] Omalla sukunimellä
[ ] En osaa sanoa
[ ] En vastaa puhelimeen

Kuinka WC-istuin (rinkula) ja istuimen kansi tulee jättää käytön jälkeen?
[ ] Sekä kansi että WC-istuin alhaalla
[x] WC-istuin alhaalla, kansi ylhäällä
[ ] Sekä WC-istuin että kansi ylhäällä
[ ] Asialla ei ole mitään väliä

Kirjoitatko nopeammin koneella vai käsin?
[x] Koneella
[ ] Käsin
[ ] Yhtä nopeasti
[ ] En osaa sanoa

Millainen olet juuri nyt?
[ ] Ahkera
[ ] Iloinen
[ ] Janoinen
[ ] Kärsimätön
[ ] Levoton
[ ] Masentunut
[x] Nälkäinen
[ ] Onnellinen
[ ] Pirteä
[ ] Surullinen
[ ] Tylsistynyt
[ ] Unelias
[ ] Vihainen
[x] Väsynyt

Kuinka tyytyväinen olet tähänastiseen elämääsi? Anna sille kouluarvosana 4-10.
[ ] 4
[ ] 5
[ ] 6
[ ] 7
[x] 8 (viimeaikainen elämä kompensoi paljon aikaisempaa, siksi jopa kasi)
[ ] 9
[ ] 10
[ ] En osaa sanoa

Onko sinulla tapana syödä tietokoneesi ääressä?
[x] Kyllä
[ ] Ei
[ ] Toisinaan

Kuinka kauan olet yleensä suihkussa?
[ ] En käy suihkussa
[ ] 0 - 2 min
[ ] 3 - 5 min
[x] 6-10 min
[x] 11 - 15 min
[x] 16 - 20 min
[ ] 21 - 30 min
[ ] yli 30 min
[ ] riippuu ajasta ja paikasta

Mitkä asiat ovat sinulle pyhiä?
[ ] Harrastus
[x] Isänmaa
[ ] Jumala/jumaluus
[x] Koti
[ ] Lemmikkieläin
[ ] Perhe
[ ] Raha
[x] Rakkaus
[ ] Sauna
[ ] Sotaveteraanit
[ ] Sunnuntait
[ ] Talvisota
[ ] Uskonto
[ ] Vapaus
[ ] Mikään asia ei ole minulle pyhä

Mitä täytteitä et ikinä haluaisi pizzaasi?
[ ] Ananas
[x] Anjovis
[ ] Aurajuusto
[ ] Basilika
[ ] Chilikastike
[ ] Edamjuusto
[ ] Fetajuusto
[ ] Herkkusieni
[ ] Jalopeno
[ ] Jauheliha
[ ] Kana/broileri
[x] Kananmuna
[ ] Kanttarelli
[ ] Katkarapu
[ ] Kebabliha
[ ] Kinkku
[x] Kuivattu tomaatti
[x] Maissi
[ ] Mozzarella
[ ] Naudanliha
[ ] Oliivi
[ ] Oregano
[ ] Paprika
[x] Parsa
[ ] Pekoni
[ ] Pepperoni
[x] Persikka
[ ] Poronliha
[ ] Porsaanfilesuikaleet
[x] Rucola
[ ] Salami
[x] Simpukka
[ ] Sinihomejuusto
[ ] Sipuli
[x] Siskonmakkara
[ ] Smetana
[ ] Suolakurkku
[ ] Tatti
[ ] Tofu
[ ] Tonnikala
[ ] Valkosipuli
[ ] Vuohenjuusto

Mihin rusinat kuuluvat?
[x] Maksalaatikkoon (en koskaan osta rusinatonta maksalaatikkoa)
[x] Simaan
[x] Pullaan
[ ] Yäk, ei mihinkään!

Oletko jo liukastunut (ja kaatunut) kuluneena talvena?
[x] En ole (ootellaan nyt sitä talvea ensin, kaatuminen tulee takuuvarmasti)
[ ] Olen
[ ] En muista

Kumpi laitetaan leivällä päällimmäiseksi?
[x] Juusto
[ ] Makkara / kinkku
[ ] En syö juusto- tai makkara/kinkkuleipiä
[ ] Asialla ei ole mitään merkitystä

Olisitko halukas kuulemaan tarkan kuolinhetkesi etukäteen?
[ ] Kyllä
[x] En (vois vähän ahistaa!)
[ ] En osaa sanoa

Tunnustaisitko syyllisyyden murhaan jota et ole tehnyt, jos saisit siitä 3 vuotta vankeutta ja 10 miljoonaa euroa korvauksena todelliselta tekijältä?
[x] En (tässä elämäntilanteessa todellakaan!)
[ ] Kyllä
[ ] En osaa sanoa

Jos tekisit itsemurhan, mitä välinettä käyttäisit?
[ ] Ampuma-ase
[ ] Korkea paikka (hyppääminen)
[ ] Köysi
[ ] Myrkky/lääkkeet/alkoholi
[ ] Pommi
[ ] Veitsi
[ ] Vesi (hukuttautuminen)
[ ] Jokin muu
[x] En osaa sanoa (En ole juuri ajatusta uhrannut tälle asialle)

Kuinka usein halaat toista ihmistä?
[ ] Halaaminen on homojen hommaa. En halaa koskaan.
[ ] Joka päivä, yli 10 kertaa päivässä
[x] Joka päivä muutaman kerran (avoa)
[ ] Kerran-pari viikossa
[ ] Useimpina päivinä viikossa
[ ] Viikoittain
[x] Kerran kuussa (riippuu kuinka usein näen näitä ihmisiä joita on tapana halailla)
[ ] Kerran, pari vuodessa
[ ] Vieläkin harvemmin

Kuulutko yleensä mielipideasioissa enemmistöön vai vähemmistöön?
[ ] Enemmistöön
[ ] Vähemmistöön
[ ] Minulla ei ole omia mielipiteitä
[x] Milloin mitenkin (en ole ajatellut, riittää että on mielipide)

Mistä tyypillisesti katsot kellonajan?
[x] Herätyskellosta
[x] Kysyn kaverilta
[x] Kännykästä
[ ] Mikroaaltouunista
[ ] Radion aikamerkistä
[ ] Rannekellosta
[x] Seinäkellosta
[x] Tietokoneen kellosta
[x] Ulkoisesta julkisesta kellosta
[ ] Videonauhurista / DVD-soittimesta / TV:stä
[ ] Muualta

Mitä näistä "hyvistä käytöstavoista" noudatat?
[x] Avaan oven tuntemattomille
[ ] En aloita syömistä ennenkuin naapurissa istuvat ovat saaneet annoksensa
[ ] En pidä kyynärpäitä ruokapöydällä
[x] Laitan käden suun eteen kun aivastan
[x] Laitan käden suun eteen kun haukottelen (pyrin ainakin)
[x] Päästän mummon istumaan bussissa

Seisooko lopussa kiitos?
[x] Ei (en jaksa uskoa tähänkään)
[ ] Kyllä
[ ] Riippuu tilanteesta
[ ] Toivottavasti

perjantai 10. lokakuuta 2008

Jotain tekisi mieli tehdä...

Olen tässä päivän, pari miettinyt että jotain harrastusta olisi kiva saada kuvioihin taas. Varmastikin osa "syyllinen" tähän mietintään on avo, joka on ihanan innostunut noista perhonsidontavehkeistään jotka sai keskiviikkona. Tekisi mieli itselläkin koittaa tuota sidontaa, mutta epäilen ettei se kuitenkaan olisi minun hermoilla se paras mahdollinen harrastus :). Mutta kyllä minä silti sitä kokeilen, välillä hermo kestää pientä näpräilyä ihmeen hyvin.
Sitten olen päättänyt elvyttää vanhoja harrastuksia (vai voiko niistä käyttää sanaa harrastus, sen verran satunnaista toimintaa osa näistä kuitenkin on ollut, no käytän silti), mm. askartelut, uinti, pajutyöt... Parvekkeen nurkassa onkin nippu kuivia pajuja, pitäisi laittaa likoamaan jossain sopivassa välissä. Tosin eihän tuo nippu mihinkään riitä, täytyy käydä sopivassa välissä keräämässä lisää. Jos vaikka ehtis ennen joulua jotain tehdä, saisivat sukulaiset taas vuoden tauon jälkeen pajusta tehtyjä lahjoja :).
Tänään mennään kaupoille kun kerran hyvin ehditään avon puolipekkasen takia (muutenhan hänen iltaviikoilla ei mitään kauppahaahuilua ehdi harrastaa). Tiimarista voisin käydä katsomassa jotain kivaa askarteluhässäkkää. Vähän on jälkikäteen harmittanut, kun jätin edellisen asuinpaikkani kerhohuoneelle pahvilaatikollisen askartelutarvikkeita lasten iloksi.
Uimassa olen tosiaan ihan oikeesti päättänyt alkaa käydä, on niin mukavan lähellä tuo uimahalli, ja uinti on kuitenkin niitä harvoja liikuntamuotoja joista tykkään tosissani.
Niin, ja aloitinhan yhden uuden jutun juurikin eilen, kun kirjauduin käyttäjäksi postcrossingiin. Ensimmäinen kortti odottelee postimerkkiä ja postiin pääsyä tuossa eteisen akvaarion päällä. Pitääkin muistaa ottaa tänään mukaan kun lähdetään kaupoille.

torstai 9. lokakuuta 2008

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Päivät kuluu hukkaan...

Tämä päivä ei kyllä lähteny mitenkään hyvin käyntiin. Vakaana tarkoituksena oli herätä suht aikaisin, ysin aikaan (eihän tämä muuten aikaisin ole, mutta näin avon iltavuoro-viikoilla on viime aikoina ollut, nukkumaan meno venyy aina myöhään yöhön). Niin, melkein onnistu. Kello oli puol kakstoista kun noustiin ylös. Siinä sitten jossain vaiheessa menin jääkaapille, tarkoituksena alkaa tekemään ruokaa. Tietenki jauhelihassa oli ollu päiväys jo eilen ja näytti niin epämääräiseltä, että kippasin biojätteeseen koko köntin. Hetki mietittiinettä mitä tänään syötäisiin, kaapit näytti aikalailla tyhjää. Kotipizzaan päädyttiin. Samalla käväsin kaupassa ettei tarvinnu eestaas ajella. Muuten tää päivä onki sit menny tasapaksusti. Ei mitään erityistä mainittavaa.

Huomenna ehkä näen pienen ihmisen. Maanantaina syntyi avon veljen perheeseen tyttö. Mulla oikeestaan pelottaa noi vauvat. Kun en tiedä miten niitten kans pitäis olla. Ne vaan tuijottaa, virnistelee, irvistelee, kurtistaa naamaansa ja puhaltelee kuolapalloja. En osaa tehä mitään niitten kans, en osaa lässyttää niille mitään ja ja ja... Ja sitten kun ihmiset aina sanoo "kylläpä on isänsä näkönen", "ihan on äitinsä nenä", niin minä katson huuli pyöreänä että jaa, vauvaltahan tuo näyttää. En vaan osaa niin pienestä sanoa että kenen piirteitä siinä on. Sitten kun ne on muutaman vuoden ikäsiä, niin sitten saattaa pystyä sanomaan vähän paremmin. Ittensä näkösiä kai nekin on. No, katotaan sitten huomenna onko mun kaikki äidinvaistot vieläki täysin hukassa (kun ei mulle ole koskaan tullut sellasta oloa vauvan ollessa näköpiirissä, että pitäisi alkaa huokailemaan ja säteilemään kun se on niin herttainen). Ehkä ne sieltä vielä joskus herää?

Luin uutisen missä kerrottiin Vantaalta löytyneen muumion asunnosta. Minä en käsitä, miten voi olla ettei kukaan ihminen tai mikään muu taho kaipaa ihmistä vuoteen tai pitempäänkään aikaan. Ei vaan pysty käsittämään. No, on maailmassa paljon muutakin mitä en käsitä. Enkä haluakaan käsittää kaikkea.

Vähän väriä piristykseksi pimeään iltaan:

tiistai 7. lokakuuta 2008

Musiikkimeemi

Tiinalla oli tuossa joku aika sitten kiva meemi blogissaan, aattelin aikani kuluksi tehdä tuon myös.
Ohjeet kuuluvat:
1. Avaa Winamp/Windows media player tai muu vastaava.
2. Laita random (sekoitus, suffle) päälle.
3. Kirjoita 50 ensimmäistä randomilla tullutta, vaikka ne olisivat kuinka noloja.
4. Kirjoita lyhyesti joitakin muistoja/ajatuksia jokaisen biisin alle.


1. Dropkick Murphys - Bastards on Parade
Mitään ihmeempiä muistoja tähän biisiin ei liity... Jotenkin mukavaa musiikkia joka saa hyvälle tuulelle.

2. Apulanta - Vastaus kaikkeen
Apulanta, lemppari jo 90-luvun puoliväliltä asti. Tätä biisiä olen kuunnellut monesti tietyssä fiiliksessä. Siinä sellaisessa jossa makoillaan pimeän huoneen lattialla ja musiikki soi aika hiljaisella.

3.Sentenced - Her Last 5 Minutes
Jostain tulee mieleen vuosi 2005, kevät-talvi. Ehkä silloin kuuntelin tätä levyä paljon.

4. Sielun Veljet - On mulla unelma
Jäin miettimään mikä on mun unelma. Ehkä mulla ei ole mitään todella selkeää unelmaa, tai sitten on joku, mutta en myönnä itselleni haluavani sitä, ainakaan niin paljon että käyttäisin sanaa unelma.

5. The Knob - Happy
Talvi 2005, Knobia, paljon Knobia.

6. Ramones - I Wanna Be Your Boyfriend
Hyvä on aina hyvää, ei siitä mihkään pääse.

7. Nicole - Valta
Kun on tietynlainen syletys päällä, tämä biisi toimii lujalla soitettuna joka kerta.

8. Apulanta - Veritahrat
Sama kommentti kuin edelliseen.

9. Apulanta - Tulva
Tulee mieleen eräs kesä edellisessä asuinpaikassani ja grillaus naapureiden pihalla.

10. Apulanta - Jälki
Tästä tulee aina jotenkin syys-talvifiilis.

11. Misfits - Die Monster Die
Joskus olen ajatellut jotain ihmistä ja lauleskellut tätä kertsiä. Se oli sitä aikaa vuosituhannen alkupuolella...

12. Von Krom - Master of Chains
Kevät 2005 ja bussimatkat TAKK:iin

13. WASP - I am One
Ei mitään ihmeempää.

14. Motörhead - I Got Mine
Harvemmin istuskelen suorastaan tätä kuuntelemassa, mutta taustamusiikkina kelpaa erittäin hyvin.

15. Killswitch Engage - This Fire Burns
Tästä tulee mieleen eräskin talvi jokunen aika sitten.

16. Miljoonasade - Meitä jyrätään
Miljoonasade oli paljon kuuntelussa vuostuhannen alussa, tämä biisi on jostain syystä yks rakkaimmista mulle.

17. Apulanta - Rantavahdit
Tätä on mukava lauleskella yksistään autossa.

18. Pantera - Medicine man
Tästä ei ole mitään järin ihmeellistä sanottavaa, perusmättöä.

19. Sentenced - Bleed
kts. edellinen

20. Bad Religion - Prove it
Tämä menee mun talvimusiikki-osioon. En osaa sanoa millä perusteella mikäkin on mihin vuodenaikaan liitettynä, se on vaan se tunne.

21. Apulanta - Laululintu
Tästä tulee mieleen ystäväni K ja talvi Kiila-levyn julkaisemisen jälkeen.

22.Misfits - Nike A Go Go
Ihan jees meininkiä.

23. Bad Religion - 21st Century Digital Boy
Alkaa jalat ja pää nykimään biisin tahdissa automaattisesti.

24. Dingo - Suru tahtoo sua
Tätä Hanna kuunteli teininä riittävästi.

25. Apulanta - Valokuva.
Kts. kohta 7.

26. Hammerfall - Secrets
Tuleepa mieleen kalsarikännit muutaman vuoden takaa. Tai useammatkin.

27. Dingo - Valomerkki
Rovaniemen opiskeluajat. Täysin.

28. Razorblend - Bull´s Eye Man
Reiskan keikka Vastavirrassa.

29.So Called Plan - On and On
Hyvän mielen talvimusiikkia.

30. Dimmu Borgir - The Sinister Awakening
Joskus on oloja, joihin Dimmu on ihan omiaan.

31. Trio Niskalaukaus - Surupuku
Niskalaukauksesta tulee aina mieleen ajat jolloin asuin Neksussa.

32. Ismo Alanko - Rakas rämä elämä
Kertsi jää erittäin tehokkaasti soimaan päähän.

33. Dead Kennedys - The Man with the Dogs
En tiedä mistä ihmeestä johtuu, mutta eka ajatus kun biisi lähti soimaan oli Turku.

34. Mokoma - Itken silmät päästäni
Suurimman osan ajasta taustamusiikki-osastoa. Toisinaan taas ei.

35. Clark Kent - Impossible
Kevät-ilta, irkkausta, kahvia, kynttilä.

36.The Knob - A is A B
Tästäkin bussimatkat kevätaamuina TAKK:iin.

37. Apulanta - Sait aivan liikaa
Laulamista/huutamista yksin autossa. Liikennevaloissa viereisen auton ihmiset katsovat hämmentyneinä eläytymistäni :).

38. Apulanta - Käännä se pois
Pakkanen. Ensimmäinen asia mikä tulee mieleen on pakkanen.

39. Jape Valkoinen - Sami-mammutti
Viimeisimmän koulun/työpaikan työkaverit.

40. Absessi - Liihottaja
Pyrtsi!

41. Apulanta - Ett Orm
Yhteislaulua toista kotimaista karsastavien iloksi ja riemuksi.

42. Cradle of Filth - Funeral in Carpathia
Raivosyletys helpottuu tällä.

43. Miljoonasade - Kasvukipuja
Tästä biisistä tulee mieleen mummolassa vietetty hiihtoloma joskus aikojen alussa. Älkää kysykö miksi. Joku osa sanoista sen tekee, kai.

44. Jermaine - These Falls
Bussimatka H:n kanssa A:n luota mun luo.

45. Apulanta - Kaivo
Erään kesän alkupuoli, Apulannan keikka, paras porukka mukana.

46. Apulanta - Hemi
Ei koskaan onnistu olla pogoomatta kun tää keikoilla tulee. Enkä tiedä miksi edes pitäisi yrittää.

47. Steep - Silence is not golden
K:n kanssa Vastavirralla, päät kiiltää ja K kuittaa mulle välittömästi.

48. Apulanta - Kuollakseen elossa
Parhainta Kiilalta. Se vaan on niin.

49. Jermaine - Boston Massacre
Napit korvilla sohvalla talvi-iltana.

50. Kari Peitsamo - I want to be a hell´s angel
Jahas, tämä tuli itsellekin yllätyksenä. Se, että tämä löytyy koneelta on varmasti avon tekosia. Syytä en tiedä, enkä sitä halua todellakaan lähteä arvailemaan. Öh.

maanantai 6. lokakuuta 2008

Hermojen lepuutusta

Tulin sitten lepuuttamaan hermojani tähän koneelle. Alettiin eilen kokoamaan palapelejä, eka tehtiin sellanen näppärän kokoinen 300 palan ja sitten jatkettiin jo kerran aloitettua 1500 palan hässäkkää. Aika nopeesti tuli mieleen miks jätettiin se sillon aikanaan pölyttymään :). Voin sanoa että tulee kyllä voittajafiilis jos ton saa joskus tehtyä. Ei mulla siinä rasita se palojen määrä, vaan se että samaa väriä tulee laajoja alueita ja sitten puolestaan toisaalle tulee isompi kokonaisuus missä on paljon pieniä yksityiskohtia. En voi muutenkaan kehua että mun hermot ois maailman parhaimpia, ja kyllä tuossa hommassa taas huomaa, että pieni paussi on paikallaan sillon tällön. Sen paussinhan voi käyttää hyödyksi (laitoin sentään pyykit pyörimään ennen kuin tulin tähän koneelle ja tarkotus ois kuiten maksaa laskujakin jossain vaiheessa... *selittelen itselleni*)

Eilettäin oli kyllä jotenkin ihmeen reipas päivä. Okei, nukkumaan meno meni aika pitkään joten herääminenkin meni luonnollisesti. Kahvin jälkeen sitten alettiinkin siivoamaan. Kolme tuntia siinä meni mutta eipä ole pitkään aikaan ollutkaan näin siistiä. Siis, kyllähän täällä siivotaan säännöllisesti, muttei noin perusteellisesti joka kerta. Sitten iltapäivällä tuli appiukon porukka käymään kahvilla, ekaa kertaa. Ihan leppoisasti meni vierailu, eipä siinä kyllä koskaan tarvi mitään ressata kun rouva pitää aika pitkälle huolen puheen riittämisestä. Siinä sitten riittääkin vaan että nyökyttelee ja mutisee jotain väliin. Toisaalta helppoa, mutta toisaalta rasittavaa jollain tapaa. Illalla käytiin vielä ilta-ajelulla ja keskustassa subilla kun unohdettiin ostaa lauantaina kaupasta sunnuntaille suunniteltuja ruoka-aineita.

Kai sitä vois mennä jatkamaan sitä kirottua palapeliä. Villi veikkaus että vartti ja taas menee silmät solmuun ja hermo liian tiukalle. Onneksi olen hyvä keksimään kaikenlaista muuta tekemistä...

perjantai 3. lokakuuta 2008

Luna

Valokuvatorstain 104. haaste: Kiltti

Edesmennyt rottamme Luna oli ihana, kiltti ja kaikinpuolin rakastettava tapaus <3.

Perjantaita...

Olenkohan tulossa vanhaksi, kun tuntuu nämä viikot menevän niin nopeesti? Luulisi äkkiseltään että aika kuluisi hitaasti kun ei sinällään ole mitään ihmeempää hommaa. Mutta joka päivä on vähän se tunne, että aika loppuu kesken kun ei ole saanut tehdyksi kaikkea sitä mitä on aikonut. No, luulenpa kuitenkin että se johtuu vaan siitä etten saa aikaiseksi tehdä kaikkia niitä asioita mitä aion, mieluummin istun koneella tai teen joitain muita mukavampia asioita. Laiska paska mikä laiska paska. Sitten ne asiat kasaantuu aina loppuviikolle ja yllättäen sitten on kiire.

Huomasin tänään itsessäni tyttö-piirteitä taas. Olen aina pitänyt itseäni enemmän poikamaisena kuin tyttömäisenä, mutta kyllä jotkut tyttöjutut kiinnostaa. Pinkki värinä ei kuulu niihin (paitsi hiusvärinä), eikä shoppailukaan innosta, ainakaan vaatekaupoissa. Mutta yks uusi asia mikä on alkanut kiinnostaa, on kosmetiikka. Johtuu varmasti siitä, että minut ylipuhuttiin Oriflamen myyntikonsultiksi tuossa parisen kuukautta sitten. Tänä aikana olen mielenkiinnolla seurannut yöpöytääni, sinne on nimittäin alkanut kertyä purkkia ja purnukkaa. Vähäistähän tuo vielä on moneen muuhun naiseen verrattuna, mutta huomattavasti enemmän noita on kuin aiemmin. Tosin eipä noita ole kuin neljä tuossa nyt, eli oikeasti vähän. Tänään tuli Oriflamen paketti. Siinä menikin sitten taas aikaa kun järjesteli tavarat sen mukaan kenelle ne menee, kirjoitteli kuitit, pussitti tuotteet, kuvastot mukaan jne. Avomies pudisteli päätään kun katseli touhua. Mutta ihan tyytyväisenä kuitenkin otti suihkuun mukaan uuden suihkugeelin, dödön ja partavaahdon. Että se siitä tyttöjutusta, kyllä sieltä karvanaamoillekin löytyy tavaraa :).

Rakastan syksyä. Se on ylivoimaisesti kaunein vuodenaika. Monet sanoo, että kesä on ihanan värikäs, mutta katsokaapa pihalle, eikö syksy vasta olekin värikäs! Harmi, näyttää vähän siltä että alkaa sataan. Olisin voinut lähteä vaikka tuonne rantaan kävelylle, haistelemaan vähän syksyä. Ei vaan huvita jos sataa, kun tuntuu että ois vähän flunssaa tulossa. Ei mua normaalisti kyllä pieni, eikä vähän isompikaan sade haittaa, mutta en nyt tahtois tulla enempää flunssaseksi. Viime talvi on vielä niin hyvin muistissa jatkuvine poskiontelontulehduksineen... Illemmalla sitten suihkasen kyllä tuonne metsäpolulle jos yhtään selkenee. Jospa huonoksi korvikkeeksi laittais sitten vaikka syksyisen kuvan...

torstai 2. lokakuuta 2008

Miten niin tympäsee?

Niin, oon tässä yrittäny ettiä töitä kolmisen kuukautta. Hakemuksia oon naputellu sormet kipeinä ja haastatteluissakin olen juossut. Monta kertaa olen ihmetelly matkan varrella, että jouduinko aikakoneella yhtäkkiä johki 1900-luvun alkuun. Olen kuullut niiiiiiin monta kertaa lauseen: "Me emme palkkaa naisia." Okei, asiahan ois ihan ok, jos oisin hakenu seisaaltaan kusijan paikkaa, mutta kun kyse on koneistushommista. Usein eivät ole sen enempää ees perustelleet miksi eivät palkkaa naisia, osa on sanonut että liian raskasta. Se vaan, kun nykyään joka puljussa on apuvehkeet millä niitä palikoita nostetaan jos ne menee vaikka kymppikilon yli. Huvittavin tapaus oli, kun firmassa missä kappaleiden painot on 8000 kilosta ylöspäin, sanottiin että kappaleet on liian raskaita naisille. Munillaanko ne miehet niitä siellä sitten siirtelee paikasta toiseen? Jakoavain tais olla raskainta mitä ne siä nosteli käsin. Ja kun minä tiedän olevani hyvä koneistushommissa. Tai ainakin moniin tuttuihin jätkiin verrattuna jotka ovat saaneet työpaikan, esim. jomman kumman koulun jälkeen mitä oon käyny, siis koulukaverit. Viimesimmästäkin koulusta pääsi tyyppejä töihin jotka ei vuosi ennen töitten alkamista olleet koskaan ees sorvia nähneetkään. Se tässä vituttaa kun on 4,5 vuotta elämästään opiskellu alaa työpainotteisesti, ja sitten se työpaikan saanti tyssää siihen että on väärät vehkeet jalkovälissä. Välillä sitä ajattelee että nostanpa tästä meteliä, mutta tiiättekö kun ei jaksa. Ei vaan jaksa, kun asian ajatteleminenkin alkaa sylettään niin äärettömästi. Silti jatkan pään seinään hakkaamista ja hakemusten näpyttelyä. Ehkä vielä löytyy se firma missä pomo ei ole jymähtänyt jollekin menneelle aikakaudelle jolloin naiset pysy kotona luolassa ja miehet metsästi mammutteja aroilla.

Minäkin

No niin, minäkin sitten halusin tällaisen. Paikan jossa jakaa jurputusta, mussutusta, iloja, riemuja ja sitä sun tätä. Sisältö tuskin tulee olemaan maailmoja mullistavaa, lähinnä asioita mitä päässä millonkin liikkuu ja tulee mieleen syystä taikka toisesta. Joskus saatan jopa innostua kuvia laittamaan, mielialan mukaan mennään tässäkin. Mitään stressiä päivitysten takia en ala ottamaan, epäilen että ihan joka ainoa päivä ei tekstiä tule, mutta toisinaan saattaa tulla useamminkin.