Meidän herra.
Arska syöntitouhuissa.
Tämä myytiin viikko sitten pois. Ikävä tuli.
Seuraavat reissuilta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Silloin tällöin sekalaisia sanoja elämästä, toisinaan myös kuvia.
Tietoja minusta
Tilaa Blogilistalta
Blogiarkisto
-
►
2012
(4)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
- ► tammikuuta (2)
-
►
2011
(3)
- ► heinäkuuta (1)
- ► maaliskuuta (1)
-
►
2010
(4)
- ► maaliskuuta (1)
- ► tammikuuta (2)
-
▼
2009
(17)
- ► marraskuuta (1)
- ► toukokuuta (2)
- ► huhtikuuta (2)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (2)
- ► tammikuuta (5)
-
►
2008
(30)
- ► joulukuuta (7)
- ► marraskuuta (8)
Tunnisteet
- ei käsitä (1)
- elämä (5)
- haaste (1)
- harrastukset (1)
- ihmetys (2)
- jeijjee (5)
- joulu (2)
- juhannus (1)
- jumi (1)
- kahvi (1)
- kalastus (2)
- kattihaaste (2)
- kaverit (1)
- kipeä (6)
- kirjat (1)
- kissat (3)
- kuvat (1)
- köhä (1)
- loma (4)
- luonto (2)
- meemi (5)
- muistot (2)
- muovi (1)
- museo (2)
- musiikki (8)
- odotus (2)
- oriflame (2)
- panssarivaunut (1)
- parhaus (3)
- pelit (1)
- pelottava (1)
- postcrossing (4)
- ralli (1)
- reissu (3)
- reissut (3)
- ruoka (1)
- sammakot (5)
- seliseli (1)
- sitäsuntätä (19)
- syksy (1)
- syletys (12)
- talvi (2)
- työt (2)
- ukkonen (1)
- valitus (4)
- valokuvatorstai (8)
- vappu (1)
7 kommenttia:
Sammakkoherra on komee!
Veneen ostajalle lähti varmaan kaljat kaupanpäälle ;D
..mutta porot ne vasta komeita oliki!
Taisivat olla tuossa vaiheessa jo tyhjiä nuo tölkit :D
Möitte teidän veneen pois? Höh :( Ei saisi näyttää tuollaisia sirkka suussa -kuvia, raakaa :D
Onpa Arska söpö. :)
Hanna, elämä on välillä raakaa :D. Raaempaa ois antaa noiden söpöläisten kuolla nälkään kun eihän ne pelkillä (elävillä) madoilla, kärpäsillä sun muilla selviä ;).
Myytiin vene kun eihän me jaksettu edes hioa sitä että oisi saatu se tänä kesänä vesille. Sitten ois ollu parempi kun ois ollu joku muu paikka pitää sitä talvet, ei maaliskuisessa räntäsateessa tee mieli pihalla toisten nurkissa paljoa sitä kunnostella...
Tiina, se (hän?) on. Niin on Hilmakin, mutta kun neiti ei ole läheskään niin yhteistyöhaluinen kuvauksien suhteen...
Voi miten ihana tuo teidän Arska!
Onko sammakot vaikeita hoitaa..? Saako ne pidettyä onnellisina..?
Mietin vaan, kun akvaarioiden jälkeen olen miettinyt jonkun muun eläimen ottamista. Ensimmäistä kertaa edes harkitsen sammakkoa! Se on Arskan syytä/ansiota.
Anu, suosittelen paljon noita kurnuttajia! Ovat vähintään yhtä helppoja kuin akvaariokalatkin. Ruokaa tarvitsee antaa muutaman kerran viikossa, putsata terraario ja suihkuttelemalla huolehtia että ilmankosteus pysyy sopivana. Terraarion hommaus ja sisustus vie vähän aikaa ja suunnittelua, mutta niitähän ei tarvitse tehdä kuin kerran! Ainoa vaikeus on ollut löytää joku ruokkimaan niitä meidän lomien ajaksi, kun nuo sirkat ja madot tuppaa puistattamaan esim. anoppia. Onneksi nuo meidän kurnut mielellään jahtaa sitä ruokaa itse, eli riittää kun kippaa sopivan määrän sirkkoja boksiin eikä tarvitse pinseteistä kaikkia syöttää. Lisää tietoa löytyy esim. www.sammakkolampi.net
Toivon ainakin että Hilma ja Arska ovat onnellisia tuolla niiden valtakunnassa. Ainakin ruoka maistuu molemmille hyvin ja Arskan serenadeista saamme nauttia useamman kerran päivässä. Akvaario on kiva harrastus myöskin, mutta en kyllä osaisi ihan heti terraariostakaan luopua :) Ainakin yhtä iso ikävä jäisi kuin rottiakin jäi. Onneksi noille sampeille harvemmin kukaan on allerginen :)
Lähetä kommentti