Valokuvatorstai 240.haaste

Tällä viikolla valokuvatorstaissa oli haasteena punainen.

 Kuvassa on plastexin suihkupullo, varmaankin jostain suloiselta seitkyt-luvulta. Muistan pullon hyvin jo lapsuudestani, ja äitini tarkkasilmäisenä oli huomannut samantyylisiä purkkeja keittiössäni ja joku aika sitten toi kahvilla käydessään suihkupullon minulle. Tästä muistin kyllä äitiäni kiitellä, oli erittäin mieluinen yllätys ja suihkupullo saa takuulla hyvän kodin meiltä :).

Kattihaaste #10: Kissaystävät/sukulaiset

Tällä kertaa osallistun kattihaasteeseen meidän köllikollien kuvalla :) Etualalla siis Manu ja taaempana Viiru. Pojat ovat kaveruksia, tulivat meille Boondocksista jonne olivat päätyneet samasta kodista edellisen omistajan kuoleman vuoksi.

Väärä loma

Olin ajatellut lomailevani seuraavan kerran talvilomaviikolla vasta, mutta käsi päätti olla eri mieltä. Viime ke se ilmoitteli että nyt riittää, Mehiläisen kautta saikulle. Tänään uudestaan lääkärille ja tuomio oli että viikko saikkua, jossei perjantaina ole parempi ni sitte pitää antaa piikkiä. Rakastan tuota tenniskyynärpäätä. Ja omaa tyhmää ittiäni, joka ei malta saikuttaa tarpeeksi että se käsi ehtisi kunnolla parantua. Tällä kertaa sentään älysin hakia sitä saikkua ajoissa, ei tarvi olla molemmat käpälät tulehtuineina.

Olen pitäny ittiäni aina viimesen päälle lihansyöjänä, mutta nyt on tullu semmosia fiiliksiä, että kai sitä ruokaa voi tehä ilman sitä ainasta lihaa (tai satunnaista kalaa). Kaupan hevi-osastolla oon tehny heräteostoksia ja niistä sitten improvisoinu mahan täytettä. Mielihyvin otan vastaan kivoja kasvisruokareseptejä jos vaan joku tahtois niitä jakaa mun kans :D.

Mietin kauan aikaa että kirjotanko mitään vaaleista. Toisaalta voisin möyhötä niistä vaikka kuinka paljon, siitä miten ihmiset äänesti taas väärin ja ja ja... Mutta mitä se hyödyttää, jälkikäteen ainakaan ei mitään. Eilen kun näin tulokset, tuumasin vaan että yhtä helppo valinta kuin ekalla kierroksella se, ketä äänestän. Ensimmäisellä kierroksellahan se oli ittestään selvää. Jostain periaatteesta joudun nyt ehkä vähän, en ihan tinkimään, vaan venyttämään rajoja ehkä ennemminkin, mutta jos toinen vaihtoehto kuuluu kategoriaan "en ikinä", niin ei kai siinä sitten ole kahta sanaa...

Talvilomalla lupauduin avon kans viemään anopin Tallinnaan, ei ole koskaan aiemmin siellä käynyt. Saa nähdä miten Hannan hermon käy, teenkö Itämeren ylityksen ennätyksen talvikelissä uimalla vai meneekö leppoisammin. Pitäis vaan osata ottaa se hermostumatta, mutta se nyt ei aina vaan ole ihan niin helppoa :D.

Kattihaaste #8: Ikkunassa

Löysin kattihaasteen ja aattelinpa osallistua kun sattui olemaan kamera käden ulottuvilla ja haasteen mukaista kuvattavaa.

Viiru se siinä lempipaikallaan tarkastelee maailman menoa.

Poijat

Ollaan avon kanssa jo pitemmän aikaa pohdittu uusien perheenjäsenten hankintaa, eilen tämä sitten toteutui. Saanko esitellä herrat:

Manu 10v:

Viiru 4v:














Pojat tuli meille löytöeläinkodista jossa olivat olleet kolmisen kuukautta edellisen omistajan kuoltua. Yllättävän hyvin ovat kotiutuneet, ruoka ja juoma maistuu, laatikko on löytynyt, Manu innostuu kunnolla kehräämään rapsuttaessa, Viiru on kunnon puskutraktori silloin kun kaipaa kosketusta. Ensivaikutelma on, että nämä jässikät on kyllä loistotyyppejä. Manun hännäntöpö on hellyyttävä :).

Kahvin puutetta vai ukkosta?

Nimittäin kummasta tuo minun päänsärky johtuu... Jos ensimmäisestä, asian pitäisi olla ihan justiinsa korjattu, jos jälkimmäisestä, toivotaan kunnon myrskyä.

Olen monta kertaa kironnu kärsimättömyyttäni. Vaihteeksi oli taas päästäni kadonnu salasana tänne, ja tahkosin aikani vaihtoehtoja. Muistin kyllä, että johonki lapulle oon sen kirjottanu, mutta eihän sitä lappua tietty löytyny. Lisää hermojen menetystä ja luovan parveketauon jälkeen vilkasin viä kerran siihen laatikkoon missä sen lapun ois pitäny olla, ja siinähän se köllötteli päälimmäisenä. Sylettää väliin ittiänsäki kun ei oo sitä kärsivällisyyttä ollenkaan, tosin haluaisin kovasti syyttää näitä helteitä, ei kai kellään ole hermoja tällä ilmalla.

Viime päivityksen jälkeen on tapahtunutki sitte vähän vaikka mitä. Ostettiin avomiehen kans asunto, ensimmäinen oma molemmille :). Kymmenen neliötä tässä on enemmän tilaa kuin tuolla vanhassa ja neliöitäkin tärkeämpi on lisähuone. Enää ei tarvi v*ttuuntua siitä, että makkarissa on tuhottomasti kaikkea muutakin kuin tarpeellista, nyt sai tietokoneet sun muut sälpät tänne ylimääräiseen. Joku nimi tälle huoneelle pitäisi varmaan keksiä, harrastehuone kuulostaa niin jotenkin viralliselta ja ylimääräinen irralliselta. Remppaa ollaan jonkun verran tehty, seiniä maalattu, laminaattia ja listoja laitettu, kattojakin jouduttiin maalaileen. Vielä on toki paljon hommaa jäljellä, mutta ei ole mikään kiire. Olkkarissa pitäisi tapetoida pari seinää jossain välissä, makkarin vaatekaapit maalata ja tänne ylimääräiseen (menköön tällä nimellä toistaiseksi) ei olla tehty vielä mitään, oikeastaan lattiasta kattoon pitäisi tehdä jotain. Eniten on ärsyttänyt nuo katon maalaukset, periaatteessa ne oli ihan siistit, mutta edelliset seinien maalaajat olivat onnistuneet tökkiin telalla kaikki reunat katosta maaliin. En tiennytkään kuinka montaa eri vaaleanpunaiseen viittaavaa sävyä on olemassa ennen kuin näin tämän kämpän. Yhtään niistä ei kyllä jätetä jäljelle. Mielenkiinnolla odotan, onko meillä kolmaskin asukki. Kuulin naapurilta, että edellinen asukas oli kuollut tähän kämppään ja ei mitään kunnon todisteita vielä ainakaan kummittelusta. Ensin ajattelin että hyi prkl mitään kummituksia, mutta jos se lepponen ois, ni ei kai se sit ois niin paha asia? No, makkarin kaapin ovet kyllä aukeilee väliin itekseen, mutta todennäkösesti ne on vaan sen verran vinot eikä oo laitettu kunnolla kiinni. Äskeinen makkarin oven järetön kiinni pamahdus (säikähdin muuten pikkusen!) johtu vaan läpivedosta. Melkein tekis mieli huhuilla antaan joku merkki jos tänne ois entinen asukki jäänyt, mutta varmasti oisin paskat housussa jos jotain sitte tapahtuiski, eli taidan jättää väliin :D Ei niin pätkääkään mun väri.

Toisin kuin tässä näkyvät keittiön ja eteisen seinät.

Ens viikko olis vielä töitä, sitten alkaa kesäloma. Jospa loman aikana saatais taas jotain tehtyä tänne, vaikkapa tapetointia. Mulla on täydet neljä viikkoa, miehellä puolet siitä vaan, mutta eiköhän sitä jotain saa aikaan, varsinkin kun ei olla pohjoiseen suuntaamassa tällä kertaa. Saimaan saareen kyllä tuli kutsu, tuskin maltan odottaa :)

Rinkulankin sain tuossa vasemman käden yhteen sormeen ;). Vihjailut siis tuotti vihdoin tulosta.

:)

Pakko oli tulla raapustamaan elonmerkkejä tännekin. Yritin tehä tätä samaa jo muutamia viikkoja sitten, mutta luovutin, kun en millään meinannu ensin muistaa käyttäjätunnustani, ja sitten hakkasin tunnin päätä seinään ja sormet hellinä kokeilin noin miljoonaa eri salasanaa, tuloksetta. Nyt meni viiennellä kerralla oikein :)

Hirmusesti menny aikaa viime kirjotuksesta, mutta ehkä mulla on niin tylsä elämä, ettei juuri mitään ihmeellistä ole tapahtunu. Poskiontelot leikattiin ja tenniskyynärpää sekä tulehtuneet jänteet ranteessa on huolehtineet siitä, ettei ole tarvinnu kärsiä saikun puutteesta. Alkaa pikkuhiljaa hajoaan pää taas, neljättä viikkoa olen nyt tuon ranteen kans saikulla, perjantaina pääsee onneksi jo töihin. Vähän jännittää, miten se ranne kestää. Aamulla kävin nakkaan autolla avon töihin, ja tuntu siltä ettei tuo ranne ratin vääntöä viä arvostanu, siksi epäilyttää nuo työt kun niissä nyt sattuu tartteen käsiään.

Tän saikun aikana olen löytäny itestäni kauhean maailmantuska-piirteen. Kun ei ole joutunut töissä olemaan, on ollut aikaa seurata liiankin paljon tuota Japanin tilannetta, samoin Libyaa sun muuta. Tsunami ja Fukushiman jutut mulla ahisti niin paljon, että olin itekki ihan yllättyny. Samalla koukutuin tosissani Twitteriin. Ihan loistava "uutiskanava" jos niin haluaa. <3.

Lupaan pyhästi päivittää tätä nyt vähän aktiivisemmin, jos näin ei tapahdu, läimäyttäkää mua tuolla kommenttilaatikossa, jooko? Tällä kertaa lyhkänen pikapostaus ihan vaan siitä ilosta että muistin tunnarit! Nyt keittään kahvia kun lupauduin kuskiksi äidille. Ostettiin hänelle synttärilahjaksi kahden eri hoidon lahjakortti Frantsilan hyvän olon keskukseen, tänään vuorossa kalevalainen jäsenkorjaus :). (Pikkusenko tekis itelläki mieli johki ihanaan hoitoon, tai ihan vaikka vaan hierojalle....)